Vittu

Ei, en kirjoita otsikkoon liittyen. Kirjoitan vain siitä miten olen vihainen, pettynyt, ärtynyt, vittuuntunut, kateellinen, mustasukkainen ja kaikkea mahdollista. Minulla on ongelma terapeuttini kanssa, ja haluan vaihtaa toiseen. Koen, että olisi aika siirtyä eteenpäin vaikka nyt terapeutti on alkanut ehdotella EMDR:n kokeilemista. No, kokeilleen. Mutta haluan silti vaihtaa ihmistä, sillä koska kaikki ei lähtenyt niin täydellisesti alussa liikkeelle, en jaksa panostaa enää.

Epävakaus tulee esiin taas. Eri moodit. Hätä ehkä suurimpana. Jostain syystä koen, että minut jätetään yksin, hylätään. Mutta ehkä teen lopullisen analyysin kunhan saan puhuttua terapeutin kanssa. 

Valvon nyt vaikka väsyttäisi kai. Diapam tai Opamox tai mikä se nyt olikaan ei auta, joskus tekisi mieli vetää niitä kourallinen. Olen huomannut viime aikoina fantasioivani turruttavista asioista. Ylensyömisestä ja rauhoittavien "yli"annostuksesta. Mutta en koskaan sitä tee. Haaveilen löhöämisestä kotona turtumisen ja leijumisen ja onnellisuuden sekoittuneessa mielentilassa/fiiliksessä. Olisin varmasti potentiaalinen aineidenkäyttäjä, mutta vielä toistaiseksi en ole sortunut sellaiseen. Mutta ehkä kehitän vuosien saatossa pahan bentsoriippuvuuden - en fyysistä koska määrät ovat pieniä, mutta henkisen riippuvuuden. Ja voivathan määrätkin kasvaa pikkuhiljaa, sillä nyt on jo kiusa ylittää annostusohje. Joku pitkänlinjan lääkeharrastaja varmasti nauraa minun bentsomäärilleni, niin monet vetävät niitä moninkertaisesti, mutta minä pelkään riippuvuutta. Että en osaisi käsitellä enää tunteitani tämänkään vertaa vaan otan avuksi aina pillerin. Itse asiassa teen niin kyllä nytkin, mutta määrä on pieni. Mutta ehkä lievää toleranssin kasvua on ollut havaittavissa. 

Nyt on piinalliset viikot ennen kuin pääsen taas terapiaan ja NYT jos koskaan on sen aika, että puhun. Minun on vain pakko puhua, ja onneksi on tämä syy: haluan että etenen terapiassa ja haluan ehkä jotain muuta.