Tällä hetkellä elämässä olisi vaikka mitä tehtävää liittyen opiskeluun ja harrastuksiin. Ei vain tunnu oikein miltään. Ei ole stressiä, joka puskisi eteenpäin, mutta se on toisaalta hyvä koska en ole koskaan parhaimmillani selkä seinää vasten tilanteissa. Saan nyt todennäköisesti aikaiseksi jotain, ainakin omassa aikataulussani.
Olen vain alkanut miettiä, että onko tuo tunnottomuus kuitenkaan sama asia kuin stressittömyys. Vielä viime vuoden puolella, kun olin töissä, minulla oli asiakkaita joista stressasin. Aloin epäröidä sitä olinko hoitanut asiat hyvin, nukuin levottomasti ja ylipäänsä olo oli jotenkin säikky. Aloin pelätä, eli ilmeisesti pelko ja stressi kulkevat ainakin välillä käsi kädessä. Olen kai kuitenkin opettanut itseni myös rauhoittumaan, siirtämään ajatuksia muualle silloin kun en pysty asioihin vaikuttamaan. En tiedä onko se hyvä strategia, sillä minusta tuntuu että silloin muutun vain turtuneeksi, enkä jaksa pitää rutiineja yllä. Stressireaktio saattaa silti olla päällä, mutta mieleni ei tajua sitä. Dissosiaatiota?
Nyt pitäisi jaksaa tarttua taas rutiineihin, alkaa huomenna tehdä opiskelujuttuja ja semmoista. Kevät on lempivuodenaikani, ja toivon että silloin saisin ladattua energiaa kesää varten. Se taas tuntuu olevan usein puurtamista, mikä johtunee kesätöistä. No, ei niistä nyt enempää. Katsotaan ehdinkö tai jaksanko postailla nyt kun ei ole innostusta oikein. Ehkä joskus.
Olen vain alkanut miettiä, että onko tuo tunnottomuus kuitenkaan sama asia kuin stressittömyys. Vielä viime vuoden puolella, kun olin töissä, minulla oli asiakkaita joista stressasin. Aloin epäröidä sitä olinko hoitanut asiat hyvin, nukuin levottomasti ja ylipäänsä olo oli jotenkin säikky. Aloin pelätä, eli ilmeisesti pelko ja stressi kulkevat ainakin välillä käsi kädessä. Olen kai kuitenkin opettanut itseni myös rauhoittumaan, siirtämään ajatuksia muualle silloin kun en pysty asioihin vaikuttamaan. En tiedä onko se hyvä strategia, sillä minusta tuntuu että silloin muutun vain turtuneeksi, enkä jaksa pitää rutiineja yllä. Stressireaktio saattaa silti olla päällä, mutta mieleni ei tajua sitä. Dissosiaatiota?
Nyt pitäisi jaksaa tarttua taas rutiineihin, alkaa huomenna tehdä opiskelujuttuja ja semmoista. Kevät on lempivuodenaikani, ja toivon että silloin saisin ladattua energiaa kesää varten. Se taas tuntuu olevan usein puurtamista, mikä johtunee kesätöistä. No, ei niistä nyt enempää. Katsotaan ehdinkö tai jaksanko postailla nyt kun ei ole innostusta oikein. Ehkä joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti