Kyllä viikko alkoi nyt jotenkin alavireisesti. En ehtinyt nukkua viime yönä kuin kuutisen tuntia, joka on liian vähän ja senkin nukuin levottomasti. Vuorokausirytmini on taas kiepsahtanut siihen itselleni luonnollisempaan, eli valvomista pitkään ja nukkumista pitkään. Aamulla oloni oli sekava, väsynyt ja harmaa.
Aamuinen terapia taas ei parantanut oloani juurikaan. Terapeutissa ärsyttää muutamat asiat, mutta en jaksa mennä niihin. Olisin halunnut puhua havainnoista, joita tein itsestäni työssä olessani, mutta mitä ilmeisemmin hän ei nähnyt nyt aiheellisena pohtia ammatillista identiteettikriisiäni. Olisi ollut kuitenkin ehkä paikallaan. Kun hän vaihtaa aiheen johonkin toiseen, en saa sanottua että olisin halunnut puhua vielä tuosta. No, ehkä ensi viikolla.
Koitan potea kriisiäni nyt jotenkin rakentavasti. Ehkä en nyt pysty järjestämään elämää niin mallikkaaksi kuin haluan, mutta koitan tehdä edes jotain sen eteen. Taidan lähteä rentoutumaan elokuviin ja viettämään vapaapäivää. Sitten aloitan elämän tekemisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti