Uusi lähestymistapa tunnekoukkuihin ja urautuneisiin ajatuksiin. Joka ilta nukkumaan mennessä lausun ääneen anteeksiannon minua jollain tapaa loukanneille ihmisille. Olipa heidän loukkauksensa ollut tahallinen tai tahaton. Samoin annan anteeksi itselleni, ainakin sanallisesti. Toimii, vaikka aluksi pöljältä tuntuikin. Tällä tavoin koen kuitenkin olevani oikeutettu omiin tunteisiini, ja käsittelen asian siltä päivältä. Olen valinnut kaksi sellaista henkilöä, jotka ovat eniten mielessäni tällä hetkellä. Heidän ajattelemisensa syö paljon aikaani ja energiaani. Ehkä vapaudun heidän ajattelustaan ja armahdan oman mieleni tällä tavoin, antamalla anteeksi. Hyväksymällä, että he loukkasivat ja siitä huolimatta minun täytyy mennä eteenpäin eikä märehtiä omissa ajatuksissani ja jossitteluissani aivan kuin pääni sisällä korjaisin asiat. Enää ei ole mitään korjattavaa, se on hyväksyttävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti