Eikä

Nyt on paniikki. Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä että ystävä jättää... En ymmärrä miksi hän ei ole ottanut yhteyttä vaikka on selkeästi lukenut lähettämäni viestin, nytkään hän ei vastaa tekstiviestiin. Koko viikko on kaikkea muuta vaikka sovittiin, että nähdään. Olen ollut hänelle kiltti, mutta hän voi aina löytää kiltimmän. Ja hauskemman. Ja älykkäämmän. En ymmärrä miksi olen hänelle muka tärkeä ja paras ystävä... Maailmassa on paljon parempia ihmisiä. 

Minä en ole korvaamaton kenellekään, mutta kaikki itselleni tärkeät ihmiset ovat korvaamattomia minulle. Jokainen merkitsee omalla tavallaan minulle "koko maailmaa". Nekin, jotka ovat jo historiaa. Kun menettää jonkun ihmisen, ei saa koskaan takaisin juuri häntä vaikka voisi saada samat piirteet moninkertaisina jossain toisessa. Tästä esimerkkinä vaikka se, että olen pitänyt entiseen "poikaystävään" yhteyttä useiden vuosien ajan, enkä aio hänestä luopua koska hän on tärkeä ja ainutlaatuinen. Väliltämme on jo aikoja sitten jäänyt pois kaikki "sellainen", puhummekin suoraan asioista ja joskus on tuntunut että hänen kanssaan on ollut helpompi puhua ja saada miesnäkökulmaa asioihin kun ei ole ymmärtänyt omaa poikaystävää. Seksistäkin voi puhua ilman että se tarkoittaa mitään kummallisempaa. Jokaisella on kuitenkin persoonallinen näkökulmansa asioihin, ja jos on jonkun hienon ja vaikuttavan ihmisen löytänyt (heitä ei ihan liiaksi asti ole) niin suhteesta kannattaa pitää kiinni!

Oho, puhelin piippasi :)