Lottovoitto

Kukapa ei tunnistaisi itseään edes hetkellisesti näistä seuraavista kuvauksista. Sitten jos kaikki täsmää niin olet kuin lotossa voittanut. Lähteenä tälle oli todennäköisesti jonkin netistä löydetty opas, mutta en enää muista mikä.

 - Pettymyksiä ei murehdita eikä mietitä, vaan tilalle tulee nopeasti toiminta. (Minä murehdin! Minulla on vuosipäivät kaikille tapahtumille.)

- Hylätyksi tulemisen kokemukset laukaisevat usein oireiden pahenemisjaksot, vaikka ihminen ei itse yleensä sitä tiedosta. (Kyllä vain. Paitsi viimeisin ero parisuhteessa oli poikkeus. Oireet olivat pahentuneet jo ennen sitä, ja paranemiskausi alkoi eron jälkeen. )

- Vaikeus sitoutua sopimuksiin kotona, hoidossa ja työelämässä. (Very true. Itsekuria ei nimeksikään. Paitsi että asiassa on ollut havaittavissa muutoksia viimeisen kuukauden aikana.)

- Vastoinkäymisten syy on potilaan mielestä aina muissa, mutta ei hänessä itsessään. Tällöin ei tarvitse olla itsenäinen, eikä vastata itsestään, eikä samalla ottaa riskiä siitä, että jäisi yksin tai tulisi hylätyksi. (Vaikea sanoa. Pohjimmiltaan varmasti asia on näin. Suuttuneessa moodissa erityisesti. Kelläpä ei?)

- Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä henkilö voi provosoida ja ärsyttämällä ärsyttää muita. Hän voi pyrkiä jopa saamaan heidät menettämään malttinsa ja hylkäämään hänet. Hylätyksi tulemisen pelko saa ihmisen jatkuvasti toimimaan tavalla, jolla hän itse ajaa tilanteen siihen pisteeseen, että tulee hylätyksi. (Kyllä. Tekee kaikkea sellaista mikä epäsuorasti johtaa toisen osapuolen suuttumiseen.)

- Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivillä on taipumus tiedostamattaan siirtää omat negatiiviset tunteet toisen kokemiksi. Tällöin lähimmäinen kokee esim. olevansa syyllinen johonkin, mihin häiriöstä kärsivä itse on tosiasiassa syyllinen. (Ennemminkin epävakaa ottaa toisen negatiiviset tunteet omikseen. Näin ainakin omalla kohdallani. Sitten niiden eteenpäin levittäminen on helppoa. Mutta totta osaltaan, kyllä sitä omia negatiivisia tunteitakin "jakaa" muille..niitä on vaikea pitää vain itsellään.)

Terapeuttini puhuu aina parisuhteesta kiintymyssuhteen "näyttämönä". Pieni lapsi muodostaa kiintymyssuhteen hoivaajaansa (joka on suurimmalla osalla äiti), kuin myös rinnakkaisia kiintymyssuhteita. Lapsuudessa muotoutuneet kiintymyssuhteet hoivaajiin ja suhteiden dynamiikka tulee esille aikuisuuden parisuhteissa; parisuhde on  seuraava kiintymyssuhde ihmiselle vanhempien jälkeen. Tutkailtaa itseänne ihmiset. Se millä tavalla käyttäytyy ja tuntee seurustelukumppaninsa kanssa, kertoo jotain siitä mitä kiintymys on ollut vanhempiin.

Kiintymyksestä voisi puhua ties kuinka pitkään. Kirjahyllyssäni odottaa yksi opus, joka käsittelee joitain psyykkisia häiriöitä kiintymyssuhteiden näkökulmasta. Olen lukenut sen pari kertaa mutta ulkomuistista en tietenkään nyt mitään järkevää muista. Ehkä ensi viikolla ehdin sitä lukeakin taas.