Tämän päivän teemana on selkeästi ollut jälleen valinnanvapaus. Kuinka monessa asiassa sitä voi loppujen lopuksi tehdä valinnan, joka vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen. Viime aikoina on hetkellisesti ollut surullinen mieliala ja tutut ahdistavat ajatukset ovat tulleet kolkuttelemaan jonnekin tajunnan ja tietoisuuden rajoille.
Mutta olen alkanut siinä sitten suhteuttaa asioita: olen oikein listannut elämäni hyvät asiat, ja olen tullut hyvälle mielelle siitä miten runsaasti niitä on. Olen ehkä vihdoinkin tajunnut sen, että ei se marttyyriasenne vie eteenpäin, se vain lisää kurjaa oloa. Voin valita: joko jään entiseen tai teen asiat toisin. On pakko yrittää, koska ilman yrittämistä ei voi juurikaan saada mitään. Voin jäädä haikailemaan menneitä, tai sitten kohdata sen tosi asian että mennyttä ei saa takaisin. Voin joko tuhlata aikani suremalla ja tuntemalla syyllisyyttä tai sitten yrittää laittaa voimavarani siihen että tulevaisuus toisi jotain hyvää tullessaan.
Vaikkakin yksinäisyys vaivaa; olen jälleen se joka vetäytyy porukasta, katselee vierestä eikä tunne kuuluvansa joukkoon. Mutta päivä kerrallaan, on syytä nauttia siitä että elämässä on asiat hyvin. Jos oman sisäisen tunnemaailmansa saa järjestykseen ja on rauhallinen olla, se ei pahasti horju näistä päivistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti