Ole mikä olet

Nyt voisin itse alkaa olla joku muu kuin sairas ihminen. Valitettavasti sitä löytää sitten sen sairausidentiteetin alta niitä oikeita persoonallisuusongelmia, jotka ovat minun osaltani johtaneet kaiken masennusahdistuspaskan syntymiseen. Ympäristötekijät ja sattumukset ovat olleet muissa rooleissa, joten kaiken näiden vuorovaikutuksessa on syntynyt tavat ja kaavat tuntea, havainnoida ja käyttäytyä. 

Nyt sen vasta huomaa. Kun uskaltaa reagoida niin kuin reagoi ilman pelkotiloja. Pelkotilat ovat tulleet siitä, että pelkää ihmisten hylkäävän kun luonnostaan käyttäytyy jollan tavalla. Sitä luonnollista tapaa on muutettava, mikä johtaa omakuvan vääristymiseen. Olen hankala ihminen, tiedän sen. Tunteet ovat nopeita ja harkitsemattomia. Vai voiko tunteita harkita jotenkin? Ei kai. Mutta reaktioita voi. Äkkipikainen ihminen joutuu hidasta ihmistä enemmän tekemään töitä että voi "pilkkoa" oman reaktioketjunsa osiin ja miettiä mikä aiheutti mitäkin ja miksi reagoi mitenkin. Joskus parissa sekunnissakin ehtii tapahtua paljon. Jotain peruuttamatonta.

Olen alkanut riidellä. En ymmärrä miksi. En muista milloin olisin riidellyt tällä tavoin. Olemalla vittumainen, kohtuuton, arvaamaton. Aiemmin yritin ymmärtää ja miellyttää, tosin jossain vaiheessa paloi pinna. Nyt se palaa herkemmin. 

Minä olen kai pahansisuinen ja raivokas, mukavuudenhaluinen ja itsekäs. Tiedän se, koska muistan olleeni jo lapsena sellainen. Toisaalta tiedän siihen syynkin.

Onneksi tätä pääsee selvittämään terapiassa. Vituttaa vain, että nyt kun sitä tarvitsisi niin en voi käydä kuin kerran viikossa. Kun kaikki ajat ovat varattuja. Ja terapeutti siirtää aina juuri minun aikojani, koska hänellä on koulutuksia niinä päivinä (viikonlopun jälkeen tai juuri ennen viikonloppua). Sitten hän sanoo, että "kyllä ne kerrat jäävät säästöön myöhempään käyttöön". No niin varmasti, mutta mitähän hyötyä niistä minulle mahtaa olla jos ei ole tilaisuutta käyttää niitä? Mistä ne vapaat ajat tulevaisuudessa revitään, jos haluaisin käydä kolme kertaa viikossa että ehdin kolmeen vuoteen kaikki 200 käyntiä saada? Ja minä tarvitsen ne, minulle on kyllä käytännössä myönnetty jo kaikki ne käynnit, vaikka sitä terapiaa aina vuodeksi haetaankin.