Vaikeaa sanoa ei

Toinen vanhempani on ollut taas yhteyksissä. Eipä siinä mitään varsinaisesti pahaa ja väärää ole, mutta olen ärsyyntynyt. Olen toisaalta myös huolissani. Ehkä ärsyynnyn jonkin verran jopa tuosta huolestani. Aikuisen lapsen "paapominen" ja huolehtiminen ihan normaaleista asioista on helvetin rasittavaa ja se muistuttaa monesta ikävästä tunteesta. 

Se muistuttaa ainakin siitä, että isä on epävarma ja pelokas itse. Selvä viesti lapselle. Koen siis tarvetta olla pois vanhempien jaloista, minun pitää olla kiltti ja itsenäinen eikä lisätä vanhempien stressiä. En saa pahentaa tuota epävarmuutta ja pelkoa. Minä en ole koskaan voinut sanoa, että nyt minä en jaksa - en jaksa kannatella itseäni vaan haluan että joku aikuinen on minua varten.

Toinen selkeä signaali on se, että tavalliset asiat ovat pelottavia ja vaikeita. Elämässä on vaikea selvitä. Edelleen isä kuvittelee minun olevan pieni lapsi, joka ei jaksa tehdä mitään. Etten minä vain rasittuisi. Hän on ollut joskus aikaansa edellä toteuttaen curling-vanhemmuuden periaatteita ennen kuin koko käsitettä on edes keksitty. Aina hän halusi olla tasoittamassa minun ja meidän elämänpolkuja - siis silloin kun hänelle itselleen sopi ja hänen mielestään tärkeässä asiassa. Onko sillä ihmisellä itsellään niin raskasta se arki, että pitää olla ihan huolissaan siitä jaksaako kauppakasseja kantaa kotiin sitä 50 metriä?

Sitten kolmas ulottuvuus tässä asiassa. Minulle tulee huono omatunto kun sanon kiltille isälleni, että en ehdi puhua, teen omia juttuja. Ei, en tule käymään siellä koska minulla on omia menoja. Tiedän, että sanon sen neutraalilla äänensävyllä ja pohjustan parilla argumentilla. Oikeasti minun ei tarvitsisi perustella ja pohjustaa mitään. Se vain on hyvän tavan mukaista uskotella ihmisille, että voi kun minä niin kovasti tahtoisin mutta valitettavasti nyt on niin että nuo omat hautajaiset sattuivat hankalasti juuri tuolle viikonlopulle, anteeksi. Molemmat saavat säilyttää kasvonsa. 

Miten tuosta pääsisi eroon - säälistä ja huolesta. Minulla on oikeus rajata haluamani ihmiset pois elämästäni, vaikka se olisi oma isä. Nyt rajoitustoimenpiteitä on luvassa ainakin suurin osa kesää. Kehittelen puolustusstrategiaa, jolla perustelen itselleni uskottavasti miksi voin pysyä etäällä hänestä. Koska silloin - kun puolustus on aukoton - se tuntuu itsestä tarpeeksi vahvalta ja oikealta.