Joulukalenteri

Tänään pienessä alakulossa, toimettomuudessa ja merkityksettömyyden tunteessa riutuessani pohdin taas montako luukkua tähän minun päähäni on. Terapia on aukaissut monia lukkoja ja luonut varmuutta ja rauhallisuutta, mutta joskus tuntuu että sekin on pintaa. Sekin on vain yksi luukku ja moodi, mutta minä en ole. Minä olen oppinut esittämään terapeuttiani, en uskalla olla itse läsnä. 

Onko sitä oikeaa ja todellista minää edes olemassa? Onko minulla vain kymmeniä eri moodeja, jotka vaihtuvat eikä minulle jää käteen mitään? Kuin joulukalenterin luukkuja avaisi ja sulkisi. Minä voin olla eri päivinä eri mieltä ja haluan toimia eri tavalla, se on rasittavaa. En jaksaisi sitä vaihtelua. Moodien vaihtuminen kuluttaa energiaa, ja mielestäni saa aikaan sellaisen ankeuden ja harmauden, välinpitämättömyyden suorastaan. Kun osani kerran vaihtelevat, enkä tiedä mikä on minua ja mikä vain kuorta, niin aivan sama. En jaksa innostua ja panostaa kun huomenna tilanne voi olla jo toinen. Viimeistään ylihuomenna.

Kaikki hyvä valuu tyhjiin. Terapiassa pitäisi oppia jotain itsestään. Minusta tuntuu, että en ole vieläkään oppinut minusta, minua ei ole kosketettu tässä prosessissa. Kun luen päiväkirja- tai blogimerkintöjä taaksepäin, näen että joissain kohdissa on jotain tapahtunut, mutta en pysty nyt tavoittamaan niitä. Aivan kuin niitä ei olisi koskaan ollut, mitään edistystä ei olisi tapahtunutkaan. Minä pidän kuoreni tiiviinä ja vahvana, sellainen turruttaja iskee aina väliin kun koen jotain. Se estää tuntemasta liikaa ja liian kauan.

Minä odotan pelastajaa ulkopuolelta. Jotain mikä muuttaisi elämäni. Sellaista ei taida tulla ellen ole itse valmis. Ja nyt on sellainen olo, että minuudelta putoaa aina pohja, en tiedä miksi. Aina kun kiinnityn johonkin tai tapahtuu jotain hätkäyttävää (hyvällä tai huonolla tavalla) olen hukassa. En uskalla liikkua eteen enkä taakse. Minä kadotan itseni. Ja sitä tunnetta on vaikea kuvailla terapiassakaan. 

Yritän alkaa pitää jotain päiväkirjaa olotiloistani, jos vaikka huomaisin selkeämmin mikä olotila vallitsee milloinkin. Toivon, että minua helpottaisi se jos pystyn nimeämään tunteita ja olotiloja, saamaan niistä kokoavamman kuvan. En tiedä, en ole kai sitä koskaan kokeillut.