Jäädytysoperaatio

Haluan vain huokaista ääneen sen mitä yksi lokero aivoissani pidättelee sisällään: minä en pysty tähän. Minä en pysty, en jaksa enkä osaa. En jaksa opiskella, en jaksa töitä. Näen vain painajaisia.

Tänään minun piti tehdä esseitä ja tutkimussuunnitelmia, en tehnyt. Koko päivän on vain surettanut ja pelottanut. Mietin miksi antaisin menneisyyden valua myös tulevaisuudeksi, mutta sehän ei ole niin. Minä pelkään tulevaisuutta, elämää. En voi sille mitään, enkä sille että se pelko on lamauttavaa. Minulla ei ole paikkaa minne mennä, minne kuulua, ja surettaa niin paljon että joudun huolehtimaan yksin itsestäni, en voi jakaa tätä taakkaa. Tähän tulee menemään niin paljon energiaa... siihen, että jaksan tehdä mitä vielä valmistumisen eteen tänä vuonna täytyy ja samalla kestää ja käsitellä ne kauhun tunteet jotka elämän muuttumisesta aiheutuu.. Kuunnella, tunnostella, ymmärtää ja lohduttaa itseä. 

Terapiastakin jäin paha mieli. En ymmärrä miksi terapeutti kysyi minulta jotain asiaa, kannusti kertomaan, ja sitten kun omin sanoin kerroin, hän en kuunnellut loppuun vain kaksikin kertaa keskeytti ja mitätöi puheitani. Mutta muutakaan ei ole kuin tämä, en jaksaisi nyt yhtäaikaa terapiankin lopettamista tai terapeutin vaihtamista... Mutta onhan tämä ihan absurdi tilanne; terapiaa on jäljellä korkeintaan joitain kuukausia, ja jos nyt alkaisin puhua näistä asioista suoraan niin loppuaika menisi siihen enkä pystyisi sitäkään vähää puhumaan "oikeista" asioista. 

Stressitilanteissa turvaudun jähmettymiseen, haluan vain olla hiljaa ajattelematta tuntematta liikkumatta. Kiinnitän huomion itseni ulkopuolelle, katson tv:tä, olen netissä. Siinäpä ne. En liiku asunnossani juurikaan, en pidä järjestystä yllä enkä jaksa ennakoida mitään. Ruoka loppuu puhtaat vaatteet loppuu wc-paperi loppuu lääkkeet loppuu.

Luulen, että olen ahdistunut koska olen sisimmässäni vieläkin surullisempi, enkä haluaisi tuntea sitä. Koitan kieltää sen. En haluaisi enää surua, en jaksa. En kestä sitä taakkaa vuosikymmenien ajalta. Eikä kukaan ymmärrä.