perjantai 8. tammikuuta 2016

Valvotuttaa

Vuorokausirytmini on sekaisin. On välinpitämätön olo, ja toivon sen menevän ohi. Suvantovaiheita ilmaantuu aina hetkellisesti, niiden käsitteleminen on välillä haastavaa kun moodi pääsee pyörähtämään kunnolla päälle. Tarkoituksena on viedä terapiaan nämä pienet kiusankappaleeni, ja ehkä jopa nimetä heidät, jotta saisin heihin keskusteluyhteyden paremmin. Jotta ymmärtäisin selkeämmin, että kyseessä on minun sisäiset ääneni, ei muiden ihmisten mielipiteet tai ajatukset. 

Olen tyytyväinen ja turvassa kunhan ajatukseni ja tunteeni pysyvät kasassa tässä hetkessä. Hairahdukset tuovat tuskaa. Mitä luultavimmin minun tämän hetkisen elämäntilanteeni tarkoitus ja ainoa mielekäs tavoite on pyrkiä tekemään sovinto itseni kanssa, oppia tuntemaan ja kuuntelemaan itseäni. Tulla minuksi. Kun minä opin rakastamaan ja kunnioittamaan itseäni, asiat ovat hyvin ja muukin elämä järjestyy kyllä. Ja oikeastaan, en edes vielä tiedä millä tavalla toivon sen järjestyvän, senkin selvittäminen kuuluu tulevaisuuteen. 

2 kommenttia:

  1. Olipas tärkeiden oivallusten teksti. Kiitos tästä, kirjoitit asiasta niin sanoinkuvailemattoman viisaasti, että sain tästä itselleni myös paljon. Lisäksi olen kovin iloinen sinun vakautumisen ja ehjääntymisen polkusi puolesta! <3

    VastaaPoista