Rasvapallo

Istun sohvalla mussuttamassa kunnon lohturuokaa. Tänään on ollut niin hidas, laiska ja väsynyt päivä etten ole saanut yhtään mitään aikaiseksi. Tarkoitukseni oli opiskella ja järjestellä kotia, ja vaikka heräsinkin itselleni poikkeuksellisen aikaisin klo 10ltä, olen vain maannut ja torkkunut. Kerrassaan vetämätön olo, enkä tiedä miksi. Olen saanut olla ihan rauhassa viikon, en ole rehkinyt erityisesti vaan käynyt jopa virkistävällä pitkällä kävelyllä eilen. Miten voi tulla tällainen väsymys tyhjästä? 

Olen kai jotenkin alakuloisella tuulella, pettynyt toivottuani liikoja taas elämältä. Kun tarkemmin miettii, niin ehkä väsymyksen ja harmauden taustalla on huonommuuden ja kelpaamattomuuden tunteet. Mukavatkin haasteet alkavat näyttää siinä valossa liian suurilta selvitettäväksi. Murehdin taas asioita, joihin en voi vaikuttaa.

Kohta alkaa taas pitempi yhtenäinen terapiajakso, jolloin käyn vastaanotolla kaksi kertaa viikossa muutaman kuukauden. Sitten on joku terapeutin loma, pitäisi kai kehitellä itsellekin jotain toimintaa siihen. Isä kysyi viimeksi kun nähtiin, että milloin tulen taas käymään. Hyvä helvetti sentään, olin siellä vielä silloin, miksi pitäisi jo tietää milloin aikatauluni mahdollistavat seuraavan kerran? En ole menossa kyllä vanhemmilleni kylään, nyt ei ole mitään pakottavia syitä. Jotain muuta kiitos minulle, ehkä matka ystävän luokse tai vastaavaa.