Unta nimittäin. En tajua onko nuhatauti jotenkin vienyt yöunet vai eikö sen pitäisi olla juuri päinvastoin, että silloin olisi ihan poikki ja vetelisi päiväunia ja kaikkea. En minä. Kurkkuun sattuu, nenä valuu, ääni on pois. Vatsa on kipeä. Elän ehkä jollain 600 kilokalorilla päivässä. En tajua miten jaksan.
Rauhoittuminen on ongelma. En jaksaisi. En pystyisi pysähtymään, ajattelemaan, tuntemaan.
Kello soi aivan liian pian. Ei jaksa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti